Eriävä mielipide Siikajoenkylän hammashoidon siirtämisestä Ruukkiin

Eriävä mielipide                                                                                                                                 9.12.2015

Siikajoen kunnanvaltuusto 9.12.2015

§100 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2016 ja –suunnitelma vuosille 2016-2018

 

Jätämme pykälästä eriävän mielipiteen.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti kokouksessa, ettei Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarviota hyväksytä uuden hammashoitoyksikön Ruukkiin perustamisen osalta, eikä myöskään hyväksytä Siikajoenkylän hammashoidon siirtämistä Ruukkiin.

Esityksemme hävisi äänestyksessä äänin 14-13.

Perustelut

Raahen Seudun hyvinvointikuntayhtymä esittää vuoden 2016 talousarviossa ja 2016 – 2018 taloussuunnitelmassa sivulla 39 seuraavaa:

”Ruukin terveysaseman hammashoitolan palveluja laajennetaan yhdellä hammashoitoyksiköllä, mikä mahdollistaa Siikajoen kylän suun terveydenhuollon palveluiden siirtämisen Ruukkiin.”

sekä kolme sivua myöhemmin kohdassa ”Suun terveydenhuolto”:

”Vuoden 2016 aikana Ruukin hammashoitolan palveluja laajennetaan yhdellä hoitoyksiköllä, mikä mahdollistaa Siikajoen kylän suun terveydenhuollon palvelujen siirtämisen Ruukkiin.”

Kirjausten vuoksi Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti 7 vrk ennen valtuuston kokousta kirjallisen valtuustokysymyksen koskien kunnalle aiheutuvia kustannuksia hammashoidon siirtämisestä Ruukkiin. Valtuustokysymys on tämän eriävän mielipiteen liitteenä LIITE1.

Valtuuston kyselytunnilla Siikajoenkylän hammashoitoa ja terveysasemaa koskeviin kysymyksiin vastasivat Hannu Kallunki ja Matti Mäntymaa.

Hyvinvointikuntayhtymän edustajien esittämien laskelmien mukaan Siikajoen kylän hammashoidon palveluiden siirtäminen Ruukkiin ei ole taloudellisesti perusteltua. Tarve Siikajoenkylän hammashoitoyksikön uudistamisesta ei käy perusteluna, sillä uuden hammashoitoyksikön hinta (n. 25 000€) on sama riippumatta siitä, sijoitetaanko se Siikajoenkylälle vai Ruukkiin. Muun välineistön osalta uusimistarpeen kustannukset Siikajoenkylälle eivät ole merkittäviä, joten niiden painoarvo suhteessa hammashoidon lakkauttamisen haittoihin on vähäinen laitteistojen käyttöikä huomioiden.

Hyvinvointikuntayhtymä valitti Siikajoenkylän hammashoidon heikkoa käyttöastetta ja sitä, että aikoja jää käyttämättä. Keskustelussa tuli kuitenkin esille, että kaikki hyvinvointikuntayhtymän asiakkaat kuntarajoja katsomatta saavat käyttää kaikkia palveluita. Ruukin hammashoitoyksikön perustamista hyvinvointikuntayhtymä perusteli mm. sillä, että myös Raahelaiset asiakkaat voivat siten käydä Ruukissa hammashoidossa.

Vaikuttaa siltä, että hyvinvointikuntayhtymä on tarkoitushakuisesti jättänyt ohjaamatta Raahelaisia hammashoidon tarpeessa olevia asiakkaita Siikajoenkylälle siitä huolimatta, että Raahen hammashoidon jonot ovat kuntayhtymän kotisivujen mukaan 4 kk mittaiset (ajanvarauksesta on kerrottu myös 6-12 kk jonotusaikoja) ja Siikajoenkylän jonot hammashoitoon ovat vain 1 vko (niin hyvinvointikuntayhtymän kuin asiakkaidenkin kertoman mukaan). Koska asiakkaita ei ole ohjattu hoitoon Siikajoenkylälle kuntayhtymän alueella käytössä olevasta vapaasta liikkuvuudesta huolimatta, on Siikajoenkylän hammashoito saatu näyttämään siltä, ettei sille olisi käyttöä. Toiminnallaan hyvinvointikuntayhtymä on aiheuttanut haittaa paitsi Raahelaisille asiakkailleen, jotka joutuvat jonottamaan pitkään Raahessa tietämättä nopeammasta vaihtoehdosta, myös Siikajoen kunnalle, kun sen lähiterveyspalveluita ajetaan näin alas saaden ne näyttämään tehottomilta ilmeisen tarkoitushakuisesti.

Vaarana on, kun Siikajoenkylän hammashoidon palvelut siirretään Ruukkiin, että osa asiakkaista jää säännönmukaisen hammashoidon ulkopuolelle mikä heikentää Siikajoenkyläläisten terveydentilaa suun terveyden osalta. Matka Siikajoenkylältä Ruukkiin on pitkä, eikä kaikilla ole autoa käytettävissään tai mahdollisuutta kimppakyyteihin. Näin ollen matkat esimerkiksi taksilla voivat nousta palveluiden käyttämisen kynnyskysymykseksi etenkin työttömien, sairaiden, vähävaraisten vanhusten ja köyhimpien perheiden osalta. Hammashoidon keskittäminen Ruukkiin kasvattaa siten eriarvoisuutta kunnassamme. Erityisen ongelmalliseksi asia muodostuu niiden koululaisten kohdalla, jotka ovat säännönmukaisessa hampaiden oikomishoidossa. Pitkän matkan ja usein toistuvien käyntien vuoksi koulutyö kärsii. Koska kunnalla tai hyvinvointikuntayhtymällä ei ole velvollisuutta kuljettaa muita asiakkaita kuin tarkastukseen meneviä koululaisia hammashoitoon, on vaarana, että vanhemmat joutuvat olemaan pois töistä ja hoitamaan kuljetukset Ruukkiin itse. Tämä on omiaan aiheuttamaan paitsi lisääntyviä matkakustannuksia, myös ansionmenetyksiä vanhemmille.

Kyselytunnilla hyvinvointikuntayhtymän edustajat kertoivat, että hammashoidon siirtämisen myötä ajatuksena on lopettaa koko Siikajoenkylän terveysasema ja siirtää palvelut Ruukkiin. Ainoastaan neuvolapalveluiden säilyttämisestä Siikajoenkylällä puhuttiin (eri kiinteistössä), mikä tarkoittaa niin hoitajan-, laboratorion-, lääkärin- kuin hammashoidonkin palveluiden lakkaamista Siikajoenkylällä.

Hammashoidon lakkauttamisesta tai koko terveysaseman lakkauttamisesta ei ole kysytty Siikajoen kunnan tai valtuuston mielipidettä. Perussuomalaisten valtuustoryhmä katsoo, että kaikessa hiljaisuudessa ilman Siikajoen kunnan kuulemista tehty päätös heikentää Siikajoenkylän palveluita oleellisesti, ei ole hyvän tavan mukaista ja polkee demokraattista päätöksentekoa ja kuntalaisten oikeutta päättää omista asioistaan. Siikajoen kunta on paitsi hyvinvointikuntayhtymän jäsenkunta, myös maksava asiakas, joten sen mielipidettä ja tahtoa pitää Perussuomalaisten valtuustoryhmän mielestä kysyä kuntaa koskevien palveluiden järjestämisessä.

Kyselytunnin perusteella on selvää, että ainoa peruste Siikajoenkylän hammashoidon ja terveysaseman alas ajolle on halu keskittää Siikajoen kunnan terveyspalvelut Ruukkiin. Hyvinvointikuntayhtymän intressi on siis ideologinen, ei taloudellinen tai kuntalaisten etua ajatteleva, ja tätä Perussuomalaisten valtuustoryhmä ei voi hyväksyä. Sote-uudistuksen käyttäminen perusteluna ontuu vahvasti, sillä sote on vielä täysin auki eikä siihen työhön pitäisi etupainotteisesti puuttua lähipalveluita alas ajamalla, vaan antaa itsehallintoalueiden ja Suomen hallituksen päättää siitä, onko sote-uudistuksen painopisteenä palveluiden keskittäminen vai lähipalveluiden turvaaminen vai jotain siltä väliltä.

Koska Siikajoen kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvion vuodelle 2016 ja taloussuunnitelman vuosille 2016-2018, se hyväksyi myös em. asiakirjoihin tehdyt kirjaukset hammashoidon palveluiden keskittämisestä Ruukkiin. Koska kyselytunnilla hyvinvointikuntayhtymältä saatujen vastausten mukaan hammashoidon siirtäminen on lähtölaskenta koko terveysaseman lakkauttamiselle, tuli Siikajoen kunnanvaltuusto samalla hyväksyneeksi myös monen muun terveyspalvelun alas ajon Siikajoen kylältä. Terveysaseman palveluiden Ruukkiin siirtymisen myötä kunnalle aiheutuu merkittäviä kuljetuskustannuksia ja terveydenhuollon palveluiden saatavuus heikkenee Siikajoen kylällä oleellisesti. Tämä on vastoin myös edellisen kuntaliitoksen henkeä ja lupauksia siitä, että palvelut Siikajoen kylällä säilyvät kuntaliitoksesta huolimatta.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän mielestä hammashoidon palveluiden siirtämistä Siikajoenkylältä Ruukkin ei olisi pitänyt valtuustossa hyväksyä, vaan viedä asia yhtymäkokouksen päätettäväksi jolloin palveluiden säilyminen olisi saanut vielä mahdollisuuden. Yhtymäkokouksessa 6.2.2013 tehty päätös Siikajoen kylän terveysaseman lakkauttamisesta syntyi vasta tiukan äänestyksen jälkeen (äänin 7-6). Näin ollen hammashoidon palveluiden säilyminen Siikajoen kylällä olisi ollut täysin mahdollista myös yhtymäkokouksen jälkeen, sillä äänestystulos ja päätös yhtymäkokouksessa olisi voinut olla erilainen nyt kuin vuonna 2013. Mikäli hyvinvointikuntayhtymän yhtymäkokous olisi päättänyt lakkauttaa Siikajoenkylän hammashoidon palvelut, päätöksestä olisi voinut valittaa edelleen hallinto-oikeuteen, kuten viime kerralla. Nyt kun päätös on tehty Siikajoen kunnanvaltuustossa hyväksymällä talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 kirjauksineen, ei päätöksestä voi edes valittaa, joten sekin mahdollisuus vaikuttaa asiaan on menetetty. Siikajoen kunnanvaltuuston asiasta tekemä päätös aiheuttaa sen, etteivät kuntalaiset pysty käyttämään valitusoikeuttaan asiassa, toisin kun silloin jos lopullisen päätöksen olisi tehnyt yhtymäkokous. Valtuuston tekemä ponsi asiasta vastaa pelkkää mielipidettä Siikajoenkylän hammashoidon ja terveysaseman säilymisestä, mikä hyvinvointikuntayhtymällä on ollut kyllä koko ajan tiedossaan. Silti hyvinvointikuntayhtymässä on ryhdytty aktiivisiin toimiin terveysaseman lakkauttamiseksi. Ponsi ei sido hyvinvointikuntayhtymää millään lailla eikä velvoita sitä ryhtymään toimenpiteisiin. Ponnella ei siis mitä todennäköisimmin tule olemaan mitään vaikutusta hyvinvointikuntayhtymän suunnitelmiin hammashoidon ja terveysaseman lakkauttamiseksi Siikajoenkylältä.

 

Siikajoella 9.12.2015

 

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

 

Piditkö lukemastasi? Jaa sisältö sosiaalisessa mediassa